Vinkkejä vaikean taloustilanteen hallintaan 

Ensin oli koronapandemia, sitten tuli heti perään Ukrainan sota. Kriisit voivat iskeä yllättäen ja voivat pitkittyä. Miten kiristynyt taloustilanne näkyy tällä hetkellä yrityksissä?

Yrittäjän on aina hyvä varautua tulevaan, mutta mitä käytännön keinoja se vaatii, ja miten toimia, jos tilanne oman liiketoiminnan suhteen alkaa näyttää huolestuttavalta. Muun muassa näihin kysymyksiin vastasi JTT:n tilintarkastuksen asiantuntija, kauppatieteiden maisteri Jari Mikkola.

Miten tämänhetkinen taloustilanne heijastuu tällä hetkellä yritysmaailmaan ja onko jotain toimialoja, joihin erityisesti kohdistuu paineita?

Tunnelma on nyt sellainen, että ilmassa on jonkin verran huolta ja varovaisuutta, mutta mistään markkinapaniikista ei vielä ole merkkejä. Tällä hetkellä ei voi tehdä yleistyksiä, vaan kaikki on alakohtaista. Kuten uutisistakin on voinut seurata, joillain aloilla liiketoiminta on elinvoimaista, ja toisilla taas tilanne saattaa olla hieman nihkeämpi.

Esimerkiksi rakennusalalla on ollut jo hyvän aikaa viitteitä, että seinä alkaa niin sanotusti tulla vastaan. Se on yksi ala, joka on ehkä pahiten kriisin kourissa, mutta heijastusvaikutuksia syntyy sen kautta muihinkin pienempiin yrityksiin esimerkiksi sähkö- ja lvi-puolella. Näiden pienten yritysten osalta riskitkin kuitenkin ovat pienempiä, koska esimerkiksi kulurakenteet ovat joustavampia. Mutta todellisuus on, että liikevaihdossa tämä kokonaistilanne voi näkyä monellakin yrittäjällä.

Koronapiikki oli aika haastava. Monella alalla on kapeat varastot, mutta se tilanne on korjaantunut. Enemmän työvoimapuolella on kohtaanto-ongelmaa, eli valmista tekijää ei heti ole saatavilla. Työ vaatii aina tekijänsä, etenkin erityisosaamisessa on pulaa ollut viimeaikoina.

Kuinka kriiseihin voi yrityksen strategiatyöskentelyssä varautua?

Aina sanotaan, että on hyvä olla sekä lyhyen aikavälin että pitkän aikavälin tavoitteita. Periaatteessa liiketoimintastrategiaa ei voi koskaan ulottaa liian pitkälle, mutta samalla pitää kyetä näkemään lähelle, koska tilanteet voivat muuttua hyvin

nopeasti. Suunnitelmia on hyvä olla vaikkapa viiden vuoden, vuoden tai jo ihan muutaman kuukauden tähtäimellä siltä varalta, että olosuhteissa tapahtuu muutoksia.

Tärkeintä on, että kyetään pyörittämään rinnakkain vaihtoehtoisia suunnitelmia ja skenaarioita, ettei jäädä tyhjin käsin, kun muutos tapahtuu. On hyvin riskialtista, jos takerrutaan vain yhteen skenaarioon; on oleellista kartoittaa niistä paras ja pahin mahdollinen. Tämä on toki alakohtaista, eikä ole yksiselitteistä tapaa sanoa, mikä on oikea tapa toimia. Liiketoiminnan laatu määrää, mietitäänkö linjauksia, jotka ohjaavat vuosia eteenpäin – vai viikkoja tai kuukausia, kuten joillain pienyrittäjillä.

Yritystoiminnassa on hyvä miettiä myös sitä, millaisia puskureita vaikeiden aikojen varalle tarvitaan ja mitä niiltä odotetaan. Varaudutaanko ns. passiiviseen olemiseen, vai varaudutaanko muutosprosesseihin. Onko tarkoitus päästä pienen notkahduksen yli jatkaakseen entiseen malliin toimintaa – vai onko resurssit mitoitettu niin, että selvitään yrityksen toimintojen uudelleenjärjestelyn yli ja saadaan ne mitoitettua uutta markkinatilannetta vastaaviksi. Tässäkin tarvitaan suunnitelmallisuutta.

Oleellinen yritystoiminnan alue on sisäinen valvonta ja yrityksen hallitus yleensä järjestää sen: toimitusjohtaja on sitä luomassa ja jalkauttamassa. Riskienhallinta on yksi osa hyvää sisäistä valvontaa. Riskien kartoittamiseen on olemassa monta tapaa. Yksi tapa on rajata tarkastelu tilinpäätöksen lukuihin.

Esimerkkiprosessi riskienhallinnasta:

• Riskin tunnistus: iso laina
• Riskinanalyysi: korkojen nousu (nousun todennäköisyys ja merkitys euroissa)
• Riskin käsittely: jäännösriskitason sovittaminen siedettävälle tasolle korkokaton, koronvaihtosopimuksen, johdannaissopimusten yms. Avulla.

Riskienhallintaprosessiin kuuluu myös seuranta ja viestintä keskeisten tahojen kanssa.

Mitä yrittäjän tulisi ensisijaisesti muistaa, jos omassa liiketoiminnassa uhkaa tulla seinä vastaan?

Ensiksi kannattaa muistaa, että ennakoitavuus on kaikessa liiketoiminnassa avainasemassa ja tilinpäätöksien ja muiden ajantasaisten mittareiden avulla voidaan katsoa kokonaiskuvaa niin, ettei yllätyksiä tulisi vastaan. Jos ei ole ollenkaan sellaista seurantaa, jossa asioita katsotaan tulevaa silmällä pitäen, niin kriisin sattuessa on hyvin vähän peliaikaa korjausliikkeiden tekemiseen.

Haluaisin kehottaa yrittäjiä vaikeinakin aikoina sellaiseen avoimuuteen, että aina saa olla ylpeä omasta työstään, mutta jos ollaan jo jouduttu tilanteeseen, missä liiketoiminta ei enää muuten kannata tai näytä mahdolliselta ilman erityisjärjestelyjä, tulisi olla myös nöyryyttä myöntää tilanne hyvissä ajoin, ja ottaa kaikkiin toimijoihin neuvotteluyhteys, että vahingot saadaan minimoitua. Usein on saatu huomata, että hyvinä aikoina mielellään keskustellaan, mutta vaikeina aikoina kaivaudutaan poteroon.

Yritysjärjestelykin on paljon helpompi toteuttaa silloin, kun säästössä on vielä vähän resursseja. Se ei ikinä ole epäonnistuminen, jos homma hoidetaan niin, että korkealta putoamisen sijaan laskeudutaan hallitusti.

Lopuksi, kannattaa muistaa, että vaikeatkin suhdennemontut ovat olleet suhteellisen lyhyitä: vuosien 1973–74 öljykriisi, vuosien 1990–93 lama tai vuosien 2007–09 finanssikriisi – kaikista näistä on noustu ja muutos on aina avannut myös uusia mahdollisuuksia.

Jos haluat kysyä lisää vaikean taloustilanteen ennakointiin yritystäsi koskien, ota yhteyttä. Meidät saat helpoiten kiinni lomakkeella osoitteessa: www.jtt.fi/yhteystiedot